SAAPAS: sinulla ei ole sukkia tänään?
MIES: kaikki ovat pesussa.
S: oletko pessyt jalkasi, minuun et nimittäin työnnä haisevia kinttujasi !
M: mikä oikein kuvittelet olevasi, kun tuollaisia puhut isännällesi ?
S: saapas, laajempi käsite kuin olet ikinä kuvitellutkaan...
M: mitä sinä muka käsitemaailmasta ymmärrät, minä olen sentään tohtorismies.
S: eikä ole edes sukkia, paritko sinulla vain on?
M: ainakin sata paria, kaikki mustia, kuten herrasmiehellä pitääkin.
S: sivaltaisin nyt sukkamehukkaasti jos haluaisin, mutta olkoon...oletko siis pessyt jalkasi?
M: toissapäivänä muistaakseni...
S: ja aioit työntää haisevat varpaasi minuun...herrasmies?
M: minä olen isäntäsi, etkö ymmärrä saapas!
S: taidan olla tässä yhteydessä hieman tyhmä kun menee yli ymmärryksen.
M: tyhmä kuin saapas!
S: tohtori, joka edustaa siis korkeinta oppiarvoa päästelee suustaan epäintellektuaalista palautetta
spontaaninomaisesti, olet paljastanut itsesi.
M: mitä hittoa saapastelet, käytät sivistyssanojakin muka kuin korkeakoulutettu, saappailla ei ole siihen älyä eikä sivistystä, paina tämä mieleesi tai kuskaan sinut kirpputorillle ja ostan uudet !
S: yleistit minut tyhmäksi kuin saapas, aivan kuin kaikki vaaleaveriköt siis blondit amatsooneista lähtien olisivat tyhmiä...minä olen saapas, mutta en tyhmä.
M: Ei helvetti...kuunnella nyt tuollaista saapaspaskaa...miten niin paljastin itseni?
S: et ymmärrä käsitemaailmasta juuri mitään.
M: minäkö, oppinut herrasmies, hitto! Muistutan, että kenkäale on alkanut!
S: tohtoreistakin löytyy tyhmiä, tyhmempiä ja tyhmin...saatat muuten olla sinä.
M: voi saatanan ääliö, plankkaan sinut pian myyntikuntoon, joku tolvana maksaa sinusta vielä hyvät rahat, olenhan pitänyt sinusta ulkoisesti hyvää huolta, lähes olet kuin uusi ja merkkitavaraa.
S: myönnettäköön, että olet hoivannut minua ulkoisesti kuin parasta ystävääsi, mutta kun tiedän syyn niin suorastaan häpeän tätä ystävyyttä.
M: ei voi olla totta, eikö sinulle mikään kelpaa saapasaivo!
S: haluat siis keskustella kanssani aivojen toiminnasta, tilastotieteiden tohtori...minua naurattaa...ymmärrät varmaan, että tanssit nyt nuoralla.
M: vaikka en aivojen toiminnasta mitään ymmärräkkään niin enemmän kuin saapas!
S: miten voit ymmärtää enemmän kuin minä jos et siitä mitään tiedä, siinä tapauksessa, että minäkään en tietäisi siitä mitään tietäisimme molemmat yhtä vähän, siis et tietäisi enempää.
M: saatanan saivartelija !
S: ryhdymme siis keskustelemaan käsitteestä saivartelu...
M: no ei tasan varmaan !
S: olkoon, mutta äsken mainitsemastani häpeällisestä ystävyydestämme voisimme keskustella.
M: mitä pahaa siinä on jos hoidan sinua, pidän puhtaana ja kiiltävänä, herrasmiehen tuntee kengistään.
S: niinpä niin, ulkoisesti olet herrasmies, mutta sisäisesti...
M: niin anna tulla vaan saapasnero!
S: Nerouden käsitteestäkö onkin tarkoitus puhua...
M: no ei anna tulla nyt vaan, minäkö en ole sisäisesti herrasmies !?
S: et...ainakaan vielä.
M: Samperi sinun kanssasi soikoon!
S: tohtori ei nyt yhtään polta päreitään...suurin osa miehistä luulee olevansa herrasmiehiä, mutta siihen tarvitaan enemmän kuin hyvin hoidetut kengät tai siis saappaat.
M: täytynee tarkemmin ajatellen myöntää.
S: ihan yksinkertaisesti, isäntäni, onko kovinkaan herrasmiesmäistä työntää jalkahikiset varpaansa
hyvin hoidettuihin saappaisiin, kysyn vaan...kuin myrkkyä sielulle?
M: Täytyy kyllä myöntää, että saappaaksi olet kohtuullisen älykäs.
S: kiitos vaan kohteliaisuudesta, harvemmin rotumme vastaavaa palautetta saa, varsinkaan oppineilta.
M: jatka siis, haluan kuulla saappaan mielipiteen...taidan olla tulossa hulluksi.
S: et sinä hulluksi tule eikä se sitä paitsi olisi yhtään hullumpaa kenellekään.
M: lopeta tuo sanapelleily, mene asiaan!
S: anteeksi, keskustelussamme on niin paljon aineksia, että en tahdo pysyä asiassa, ajatus ikäänkuin karkailee ja rönsyilee luoden uusia ajatuksia.
M: miten tämä voi olla mahdollista...keskustella nyt saappansa kanssa tasolla johon emme edes kollegojemme kanssa pääse?
S: kaikkihan on mahdollista...Decscartesmaista.
M: siis oletko muka lukenut Descartesia ?
S: en, mutta ymmärtänyt hänen puheitaan, saappaathan eivät osaa lukea, en nyt malta olla sanomatta tätä, mutta oletko koskaan pohtinut käsitettä lukeminen ?
M: nyt saa riittää tuo käsitehöpötys !
S: Otan nyt riskin ja jatkan kaikesta huolimatta, minä olen René Descartesin saapas siis sinusta on tulossa Descartes tai siis sinulla on Descartesin sielu.
M: ei voi olla totta, hitto vieköön sinun kanssasi !
S: eikö muka ole suuri kunnia kantaa Renén sielua ?
M: totta hitossa olisi, mutta miten se voisi olla mahdollista, minähän olen vain vähäpätöinen tilastonikkari, kuten olet itsekin piikitellyt !
S: halusin vain herättää tämän keskustelun, provosoida.
M: siinä olet totta tosiaan onnistunut! Vai, että että suuren neron sielu minulla, huono vitsi !
S: saappaat ovat niin tyhmiä, että puhuvat vain totta, sinä olet René.
M: mitä halusitkaan siitä lukemisesta käsitteenä sanoa ?
S: niin, käsittääkseni lukeminen tähtää ymmärrykseen, kuten, näkeminen, kuuleminen ja muut aistit.
Toisin sanoen, näiden käsitteiden emokäsite on ymmärrys. Ymmärryksen voi saavuuttaa lukemalla näillä aisteilla, ei tarvitse välttämättä osata yhtäkään kirjainta vaan pikemminkin ymmärtää siis sen merkitys.
M: ei hyvänen aika, taidan repiä pelihousuni siis väitöskirjani...
S: älä hyvä mies, onhan se kuitenkin jonkinlainen osoitus ymmärryksestä, kaikkihan ovat kylläkin tohtoreita he eivät vaan ymmärrä sitä, koska eivät ole tehneet väitöskirjaa. Ja mitä tilastotieteeseen tulee niin ei se nyt ihan paska laji ole.
M: en ikinä enää kulje muissa saappaissa !
S: hyvä astu saappaaseen vien sinut minne tahdon, ei tarvitse käydä pesullakaan.
M: missäs vasen saapas on ?
S: ai niin unohdin kokonaan esitellä parini, hän on Ksantippa tai siis sielunsa.
M: no mihin se on kadonnut?
S: ajoittaisesta tuittuilustaan huolimatta, aivan ihana nainen, temperamenttia naisessa olla pitää.
M: joo, joo, mutta mistä löydän sen...siis hänet saapasnaisen!?
S: etsivä löytää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti